Kamalan kiva elämä

Eilen kävin tekemässä hölkkälenkin. Muistin laittaa askelmittarin housuihin. Tai ei housuihin vaan housujen kaulukseen. (Voiko housuillakin tosiaan olla kaulus?) En muistanut katsoa askeleiden määrää hölkän jälkeen, argh. No, kävin suihkussa ja läksin kaupunkiin. Jätin auton Hakametsään jäähallin parkkikselle, Elixiaan vievän alikulkutunnelin viereen. Kävelin sieltä Veikon Koneeseen vaihtamaan risan HDMI-johdon ehjään ja ostin toisenkin. Kävin viereisessä HalpaHallissa ostamassa uuniin lampun, mut ei ollut. Käsiin tarttui polkupyörään mittari ja kaksi wunderbaumia, toinen mulle volkkariin ja toinen Ramonalle m-autoon. Tuoksu on New Car, wau. Voi siis haistella ja kuvitella ajelevansa uudella autolla... Seuraava kohde oli Prisma tien toisella puolella. Kävin etsimässä uunin lamppua sieltä, mutta eipä ollut... miten voi olla niin vaikeata löytää 25 wattinen kirkas pyöreä pienikantainen lamppu. Uuni on edelleen pimeä. Katselin samalla sykemittareita, kylläpä ne kellot on RUMIA! No, menin ...

Elän CIvilisaatiossa. CIvilisaatio tuli elämäntavakseni v. 2004-2005, kun kuurouduin ja sain sisäkorvaistutteen, Cochlear Implantin. Cochlear Implant eli CI eli SI eli sisäkorvaistute on tärkeä osa elämääni, halusin tai en (ja haluan), koska ilman sitä en kuulisi enää mitään vaan eläisin hiljaisuudessa. CIvilisaatiossa eläminen ei sulje minua pois mistään muusta vilisaatiosta. Se vain tarkoittaa sitä, että olen osa CI-yhteisöä, mulla on paljon ystäviä, joilla on myös CI. Onhan koiraihmisilläkin omia vilisaatioita, rotukohtaisia sellaisia, harrastuskohtaisia sellaisia. Vilisaatioita on paljon ja on jokaisen ihan oma valinta mihin vilisaatioihin haluaa kuulua tai tuntee kuuluvansa eikä se ole paha asia. Maailman meno vaan on sellainen. Vuonna 2005 sain siis ensimmäisen CIni ja tänä vuonna (2010) saan toisen. Tämän hetkinen suurin omaa itseäni koskeva toiveeni on toteutumassa. Kävin 25.4. kuulontutkimuksissa ja J-P Vasaman juttusilla, psykologin juttusilla ja mulle esiteltiin tulevaa lait...