Kamalan kiva elämä

Kaikenlaista on tapahtunut. En tiedä mistä aloittaisin, jotta 'tarina' pysyisi järkevänä. Jospa kokeilen kertoa tästä päivästä taaksepäin... Äskettäin tuli Ramonan koulusta meiliä, että yksi Comeniusmajoittajista on sairastunut ja yksi saksalainen tyttö tarvitsisi vielä majapaikan. Laitoin vastauksen, että meille mahtuu :) No mahtuuhan meille, Rasmuksen huoneeseen voi majoittaa hätätilassa (vaikka se onkin kaikista sekaisimmassa kunnossa), jos Rasmus nukkuu isänsä paikalla eli mun viekussa, kun isänsä on reissuhommissa. Sunnuntaina eli eilen oltiin Rasmuksen pelissä Ylöjärvellä. Tämä oli eka peli loukkaantumisen jälkeen. Hyvin meni muuten, mutta Rasmus valitti vähän niskaa, selkää ja toista olkapäätä. Olkapää kuulemma lumpsuu kummallisesti ja sattuu kun nostaa kättä ylös. Rasmushan taklattiin rumasti parisen viikkoa sitten Nokialla pelissä HC Nokiaa vastaan ja lähdimmkin sieltä ambulanssilla Acutaan. Selkä ja niska kuvattiin ja poika joutui yöksi Taysiin osastolle seurantaan. N...

Säädössä tiistaina 27.7. saatua käyrää: 3G (oikea korva) puhekynnys 43 dB, diskriminaatio 50 dB:ssä 70 % ja 55 dB:ssä 87 %. CP810 (vasen korva) puhekynnys 28 dB, diskriminaatio 50 dB:ssä 87 %. Mahtavia lukemia, eikö? (tähän sellainen oikein mairea hymy) Olin aivan hämmästynyt mainioista tuloksista, lisäksi ulkoa tulevat rakennuskoneiden äänet häiritsi tutkimusta, tästä kirjoitettiin huomautus papereihin. Okei, tasoja nostettiin taas melko reippaasti, myös 3G:n. 3G:n tasot nostettiin ihan kipukynnyksen rajoille, jouduin eilenkin välillä laittamaan vanhan ohjelman päälle, kun oma puhe sattui. Tänään ei ole oma puhe sattunut enää, mut jotkut äänet vielä tuikkasee. Femman puolella ei mistään kivuista ole tietoakaan ja kuulemma vielä löytyy varaa nostaa, jos tarvii. Seuraava aika säätöön tulee sitten postissa, luultavasti n. 2 kk päähän. Hitsi, tykkään enemmän ja enemmän Vasamasta, se osaa ihan oikeesti säätää! Saa nähdä mitä tulee oleen akkujen/paristojen kulutus Femmassa. Tähän asti akku ...

Mun ei pitänyt tänään vielä kirjottaa mitään vaan kuulostella muutama päivä miltä tuntuu, mutta kertakaikkiaan ihan pakko hehkuttaa: mun kaveri soitti mulle tänään ja juteltiin siinä, kun yhtäkkiä kuulin ett 3G piippaa patskujen loppumisesta... kääk. Vempain mykistyi saman tien ja hätäpäissäni vaihdoin luurin femman puolelle ja TADAA: mä kuulin paljon paremmin kuin 3G:llä! Olin ihan ihmeissäni! Kertakaikkiaan selkeämpi ja terävämpi ääni femmalla kuin 3G:llä, sain huippuhyvin selvää puheesta. Ja tässä illalla Ropsukin soitti kuulumisia, sehän on siellä reissuhommissa Lappeenrannassa tai jossain. Uskomatonta, mä vaan panin luurin femmalle ja sain ihanasti selvää. Leijun :D Menin siis kuulokeskukseen jo 11 aikaan, vaikka mun aika oli vasta 12:lta. Piti teettää uusi muotti korvakappalelabrassa 3G-puolelle, kun vanha korvakappale hajos toissapäivänä, putki jäi letkun sisään kun piti vaihtaa uusi letku. No perhana, eihän se labra ollutkaan auki ollenkaan. Avasin sit telkkarin ja aloin katse...

14.7.2010 Ei kukaan keksis vaatteita, jotka ei liimaantuis iholle? Missä päin Suomea sataa juuri nyt? Ei ainakaan Kangasalla! Mun mielestä taivas ei näytä edes lupailevan sadetta. (jotain on vissiin kuitenkin tekeillä, tää netti pätkii ihan hirveästi!) Olen odottanut huonoja tai viileitä kelejä, jotta iskisi inspiraatio tehdä suursuursuursuursuursiivo. Me tarvittais pihaan iso roskalava, jonne vois heittää kaikki romut. Talon päädyssä on pari jätesäkkiä ja vanha kaasugrilli, sökö ruohonleikkuri ja mitähän muuta kaatikselle joutavaa. Terassilla on kaksi kivaa punaista mekanismilepotuolia (toimivia, mutta päällyskangas vähän likainen), joista voisi saada vaikkapa 50 euroo kappale, mut en jaksa lähtee kaupitteleen niitä. Siis nehän on oikein hyvät tuolit, mut me haluttiin jouluksi uusi kulmasohva olohuoneeseen, niin tuolit siirrettiin terassille odottamaan uutta kotia ja siellä ne on edelleen. Tuolien kanssa olkkarissa ollut punainen nahkasohva muutti yläkertaan ja yläkerran melkein 20v v...

Helleaalto jatkuu. Eilen oli 75 vuoteen korkein lämpötilalukema. Täksi päiväksi kyllä luvattiin vielä korkeampaa ja näyttää siltä, että toteutuu. Ei täällä mitään jaksa tehdäkään, tosin kävelytin kyllä ruohonleikkuria, onpahan tehty sekin taas muutamaksi päiväksi. Toivon totisesti, ettei ruoho pala ihan karrelle... kaljutkin kohdat on alkanut kasvaa ruohoa ja Elmon poluista ei ole enää mitään jäljellä. Jaha, kaveri laittoi linkin siitä lämpöennätysjutusta: www.iltalehti.fi/uutiset/2010071312034821_uu.shtml Toin Rosannan jo lauantai-iltana kotiin ja yövyin itsekin kotona, lähdin su aamuna viemään Simoa Kikolle Kukonkoivun ST1:lle ja sieltä ajoin suoraan mökille vaatteiden vaihtoon ja sit rippijuhliin appivanhempien kans. Tytöt oli Tottijärvellä la-su siivoamassa ja hoitamassa koiria. Ropsu oli Västeråsissa jokavuotisessa Powermeetissä; www.bigmeet.com/ Tulin eilen Rasmuksen, Röllin ja Kaapon kanssa mökiltä. Rasmus lähti tänään KU-68 leirille Vahderpäähän. Huomenna menen Anu-Liisan ja Te...

Nyt tiedän, mitä Jenni tarkoitti kilinä-suomi-kilinä sanakirjalla! Kaikkia ääniä säestää kuin säestääkin hienoinen lasin kilinä. Mulla kuulemista helpottaa tietysti tuo vanha implantti toisella puolella, mutta varmasti yhdellä implantilla kilinä on vahvempaa. Toisen implantin rinnalla tuo kilinä on ikäänkuin efekti. Kun olin muutama päivä sitten lukenut Jennin kertomuksen aktivoinnista ja kokemuksista uudessa äänimaailmassa näin seuraavana yönä unta omastani. Unessa kuulin heti aktivoinnissa hirveän hyvin ja sain kaikista äänistä ja puheista selvää, se oli jotain ihan ilmiömäistä! Pitäiskö tätä pitää enteenä? En tarkoita, että mulle tapahtuisi heti aktivoinnissa (eikä tapahtunutkaan, aktivointi oli siis eilen) tai ekoissa säädöissä tai edes ekana vuonna vielä niin, mutta tulevaisuudessa. Tulisiko mun äänimaailmani oleen lähes täydellinen? Vote aktivoi ja sääti mua. Olin tosi iloinen siitä, koska Voteen on pitkän kokemuksensa takia helppo luottaa. Kun tasoja käytiin läpi sanoin, ett tek...

Eilen illalla tultiin mökiltä kotiin. Pyykkiä riittää ja nurtsi pitää vielä leikata viimeistään keskiviikkona. Rosannalla on laulutuntikin silloin. Paljon muitakin asioita on hoidettava, haettava mm. teatteriliput. Pyysin mun vanhempia huomenna meille saunomaan, kun ei olla nähty taas aikoihin. No, äiti laittoi tekstarin ja kysyi mitäs kuuluu, se on sen hienovarainen tapa vihjata, että ois kiva nähdä :) Juhannuksena meille tuli mökille vieraita Amerikasta New Yorkista ja Italiasta Milanosta. Ropsun serkku Nina italialaisen ystävänsä Paolon kanssa halusi viettää suomalaisen juhannuksen suomalaisissa maisemissa. Ainoa harmi tässä oli, että Ninan lento oli niin monta tuntia myöhässä, että olivat vasta yöllä mökillä :( Kylätoimikunnan juhannuskarkelot ketjun- ja lantinheittokisoineen sekä arpajaisineen ja upeine kokkoineen Längelmäen kirkolla oli jo ohi. No, onneksi oli lauantai ja osa sunnuntaita vielä kuitenkin aikaa. Ihana oli nähdä Ninaa ja Paolokin teki muhun vaikutuksen sopeutumiskyv...

"Voidaan lähteä mökille jo keskiviikkona, koska päättäjäiset siirrettiin myöhemmäksi. Ps. Olen sähköasentaja!" Ropsu ei ole koskaan lähettänyt mulle noin pitkää tekstiviestiä! Tuon viestin se lähetti mulle eilen aamupäivällä. Eli mä olen nyt sähköasentajan vaimo, ylpeä sellainen. Nimittäin voin sanoa, että on ollut välillä tuskaa tämä siipan opiskelu, koulutehtävien tekeminen, työharjoittelujen viikkoraporttien täytöt ja näyttöihin kertaamiset. Meinasihan tuo välillä jo ihan tosissaan lopettaakin, mut sit siitä ois tullut vaimoton mies. Minä sanoin, että jos nyt opinnot keskeytät, niin näkkärit menee jakoon välittömästi! Se olis vissiin ollut niin kova kohtalo, ett kannusti sitten jatkamaan :D Mut on se aivan onneton tietokoneiden kanssa (tähän tosi iso huokaus), kyllä mullaki meinas hiukset harmaantua moneen kertaan kun se hukkas ne viikkoraporttinsa eli oli siis tallennellut aina päälle... huoh. Ei se osaa niitä vieläkään tallentaa :( Yhteistyönä tehtiin jotkut isommat kirj...

Mun pää on kyl ihan tyhjä. Mun piti kirjottaa kauheesti asioita, mut en muista mitään. Paitsi tän päivän asiat, joita ei paljoa ole... Aamulla melkein heti herätessäni lähdin työterveyshoitajan vastaanotolle poistattamaan tikit. Yhdeksän tikkiä oli ja haava erittäin siisti ja nätti, ei ollut vuotanut yhtään. Tikit lähti helposti ja kivuttomasti. Ja niin, teippikin pysyi haavan päällä loppuun asti. Hoitsulle iloitsin täniltaisesta saunomisesta, johon se totes, ett yleensä kyl odotetaan vielä tikkienpoiston jälkeiseen päivään. Argh, mä en odota!!! Mä oon tänään kaksi kertaa unohtanut olla niistämättä ja kerpele kun teki kipeetä leikatulla puolella korvassa! Ihan ku ois piikillä tuikattu korvan sisään, aijai! Sitä tuikkausta seuraa sellanen ihan minimaalisen lievä huimauksen tunne ja hento rummutus, heh. Mut tinnitusta ei ole ollut ollenkaan. Sit täytin Elmon vakuutuspaperit tänään ja laitoin meneen. Tätä asiaa olin siirtänyt ja siirtänyt, mut nyt se on hoidettu. Itkun säestyksellä, oikee...

Eilinen päivä oli hyvä, kipuja ei juurikaan ollut. Ärsyttävintä on kuitenkin sellanen tunnottomuus päänahassa vasemmalla puolen päätä. Sikäli outo tunne, kun samalla yhtäaikaa päänahkaa kiristää ja puristaa ja korvantakusta kutittaa. Hikipantaa käytän välillä turvotuksen takia, mutta en ole ihan varma sen tehosta. Tukka on ällöttävän likainen, vähän tässä naisellinen turhamaisuus kärsii... Kaupassa tuli käytyä, kyllä hävetti :/ Mun lempilippis on hukkunut, en löytänyt sitä mistään. Kassajonossa mun edessä oli nuoriperhe, jossa sellanen n. 8-vuotias pikkupoika tuijotti mua koko ajan. Meinasin sille jo tokasta, ettei mun tukka nyt noin kamala oo, mut sit tuli mieleen ett tuijottikohan se mun implanttia ja tota vasenta puolta kaulasta, ku se helotti ihan keltasena. Eilen muuten Millan kans juteltiin, ett se keltasuus ois jotain esim. Betadinen jämää leikkauksesta, mut yritin tänä aamuna taas hinkata sitä pois mut ei lähtenyt. Kyl se mustelmaa on, esikko tarkisti... melkoisen kokoinen kyll...

Yritin keskiviikkona leikkausta edeltävänä yönä valvoa. Kolmen jälkeen annoin periksi ja menin nukkumaan. Mun piti katella Hevoskuiskaaja, mut talosta ei löytynyt koko filmiä. En tajua mihin se on hävinnyt. Oon ostanut sen pari vuotta sitten, enkä edes ehtinyt vielä katseleen sitä kertaakaan. Oonkohan lainannut sen jollekin... no, heräsin aamulla jo ennen kellon soittoa. Torstaiaamuna 10.6. menin ohjeiden mukaan nälkäisenä osastolle puoli kahdeksaksi, mulle tuotiin leikkausasu (pinkit housut ja valkoinen avopaita) ja pari nappia naamariin. Olin oleva aamun ensimmäinen leikkauspotilas. Sit mentiin leikkuriin, hoitsu meni punkan kanssa edellä ja mä kävelin perässä. Siellä osa tiimistä jo odottelikin... esiteltiin itsemme, kiipesin petiin, otin pampulan tukasta pois ja laitettiin se mun aamutakin taskuun. Mulle laitettiin verenpainemittari ja ne lätkät rintoihin ja kylkiin ja ties minne. Verenpainemittarin syke näytti varmaan ihan hurjia lukemia, kun leikkurihoitajatkin huomas että jännit...

Elmo in memoriam 1.3.2008-4.6.2010 Yli kuukausi siitä kun viimeksi kirjoitin. Mielessä on käynyt, mutta aikapula estänyt. Paljon on tapahtunut. Viimeisin 'suuri' tapahtuma on Elmon saattaminen sateenkaarisillalle. Viime viikko oli rankka, niin rankka, että muhun sattui niin lujaa, että olisin halunnut huutaa ja perjantaina tuntui, että kuolen. Tässä sitä silti vielä ollaan... sykkyrä mahassa ei ole kuitenkaan vielä kadonnut. Elmolla oli osteosarkooma, luusyöpä. Ensimmäiset oireet (joita en tiennyt vielä luusyövän oireiksi) näkyi äitienpäiväviikonloppuna. Elmo kevensi paikalla seistessä vasenta takajalkaa. Se meni kuitenkin ohi, välillä tuli esim. ruokakupin äärellä syödessä esiin siten, että Elmo piti ylhäällä jalkaa, ei varannut painoa sille ollenkaan. No, perjantaina 30.5. Elmo lakkasi kävelemästä neljällä jalalla. Olin jo ed. viikolla varannut Elmolle ajan lääkäriin juurikin tuon jalan vuoksi, halusin että se kuvataan ja tutkitaan tarkkaan, kun tiesin ettei se kyse voinut ol...

Eilen kävin tekemässä hölkkälenkin. Muistin laittaa askelmittarin housuihin. Tai ei housuihin vaan housujen kaulukseen. (Voiko housuillakin tosiaan olla kaulus?) En muistanut katsoa askeleiden määrää hölkän jälkeen, argh. No, kävin suihkussa ja läksin kaupunkiin. Jätin auton Hakametsään jäähallin parkkikselle, Elixiaan vievän alikulkutunnelin viereen. Kävelin sieltä Veikon Koneeseen vaihtamaan risan HDMI-johdon ehjään ja ostin toisenkin. Kävin viereisessä HalpaHallissa ostamassa uuniin lampun, mut ei ollut. Käsiin tarttui polkupyörään mittari ja kaksi wunderbaumia, toinen mulle volkkariin ja toinen Ramonalle m-autoon. Tuoksu on New Car, wau. Voi siis haistella ja kuvitella ajelevansa uudella autolla... Seuraava kohde oli Prisma tien toisella puolella. Kävin etsimässä uunin lamppua sieltä, mutta eipä ollut... miten voi olla niin vaikeata löytää 25 wattinen kirkas pyöreä pienikantainen lamppu. Uuni on edelleen pimeä. Katselin samalla sykemittareita, kylläpä ne kellot on RUMIA! No, menin ...

Elän CIvilisaatiossa. CIvilisaatio tuli elämäntavakseni v. 2004-2005, kun kuurouduin ja sain sisäkorvaistutteen, Cochlear Implantin. Cochlear Implant eli CI eli SI eli sisäkorvaistute on tärkeä osa elämääni, halusin tai en (ja haluan), koska ilman sitä en kuulisi enää mitään vaan eläisin hiljaisuudessa. CIvilisaatiossa eläminen ei sulje minua pois mistään muusta vilisaatiosta. Se vain tarkoittaa sitä, että olen osa CI-yhteisöä, mulla on paljon ystäviä, joilla on myös CI. Onhan koiraihmisilläkin omia vilisaatioita, rotukohtaisia sellaisia, harrastuskohtaisia sellaisia. Vilisaatioita on paljon ja on jokaisen ihan oma valinta mihin vilisaatioihin haluaa kuulua tai tuntee kuuluvansa eikä se ole paha asia. Maailman meno vaan on sellainen. Vuonna 2005 sain siis ensimmäisen CIni ja tänä vuonna (2010) saan toisen. Tämän hetkinen suurin omaa itseäni koskeva toiveeni on toteutumassa. Kävin 25.4. kuulontutkimuksissa ja J-P Vasaman juttusilla, psykologin juttusilla ja mulle esiteltiin tulevaa lait...