Eka blogikirjoitus

Elän CIvilisaatiossa. CIvilisaatio tuli elämäntavakseni v. 2004-2005, kun kuurouduin ja sain sisäkorvaistutteen, Cochlear Implantin. Cochlear Implant eli CI eli SI eli sisäkorvaistute on tärkeä osa elämääni, halusin tai en (ja haluan), koska ilman sitä en kuulisi enää mitään vaan eläisin hiljaisuudessa.

CIvilisaatiossa eläminen ei sulje minua pois mistään muusta vilisaatiosta. Se vain tarkoittaa sitä, että olen osa CI-yhteisöä, mulla on paljon ystäviä, joilla on myös CI. Onhan koiraihmisilläkin omia vilisaatioita, rotukohtaisia sellaisia, harrastuskohtaisia sellaisia. Vilisaatioita on paljon ja on jokaisen ihan oma valinta mihin vilisaatioihin haluaa kuulua tai tuntee kuuluvansa eikä se ole paha asia. Maailman meno vaan on sellainen.

Vuonna 2005 sain siis ensimmäisen CIni ja tänä vuonna (2010) saan toisen. Tämän hetkinen suurin omaa itseäni koskeva toiveeni on toteutumassa. Kävin 25.4. kuulontutkimuksissa ja J-P Vasaman juttusilla, psykologin juttusilla ja mulle esiteltiin tulevaa laitettani. Värivaihtoehtoina oli musta, valkoinen, tummanruskea, mummonsukkahousunvärinenbeige sekä harmaa. No tottakai valitsin harmaan, koska vanha prosessorini on myös harmaa. Lisäksi yllätyin iloisesti, kun prosessori on mahdollista päällystää erilaisilla kuorilla; oli seeprakuorta, pinkkiä maastokuorta, vihreää maastokuorta yms. Suurin juttu tässä uudessa 'Femmassa' eli Nucleus 5:ssä on kaukosäädin! Kaukosäädin on samankokoinen kuin mun punainen kännykkäni, väriltään valkoinen joten eivät ainakaan sekoa toisiinsa. Tarvinee hommata erilaisia kaulapusseja tms. jossa voin Kakea kantaa mukanani.

-----------------------------------------------

Se CIvilisaatiosta. Mulla on paljon muutakin elämää. Mulla on niin paljon elämää etten tiedä miten ehdin kaikkea elämään. Perheeseeni kuuluu aviomies, kaksi tytärtä ja yksi poika ja neljä koiraa. Joo, neljä koiraa on vähän liikaa työssäkäyvälle lapselliselle ja miehelliselle naiselle. Aika ei tahdo riittää... siksipä menen välillä satakaksikymmentä lasissa. No, onneksi jälkikasvu on jo suht isoa, etteivät mua ihan 24/7 tarvitse vierellään :) Ja miehen kanssa meillä on niin omat harrastukset ja menot, ettei juuri kovinkaan paljoa yhdessä olla. Olenkin miettinyt välillä, että kun tuo nuoriso kotoa pois muuttaa, niin mitä sitten... se jääpi nähtäväksi.

Tämä avausteksti olkoon eräänlainen yhteenveto mitä aiheita tämä blogini mm. tulee pitämään sisällään. Kirjoittaminen on välillä tosi vaikeeta, varsinkin kun ei sitä ole moneen vuoteen tehnyt, mutta eiköhän tästä jotain tule.

ps. vähän vieras juttu tämä blogin pitäminen näin sähköisesti, kuvien liittämien yms. on vielä haussa ja tapahtunee sitten ajallaan.