Kamalan kiva elämä

eli sain palautetta asiakasyrityksen myymäläpäälliköltä. Multa on mennyt ohi radiopuhelimen kautta mulle tullutta kommenttia enkä ole vastannut/toiminut odotetusti. Laitoin eilen työvuorossa ollessani puhelimen pienemmälle, kun kuuntelin yhtä mummoa hänen halutessa antaa noottia ostoskorien ja -kärryjen pesemisestä välitettäväksi eteenpäin. En kuullut mitä tämä mummo sanoi, kun radiopuhelimen kautta kälätettiin koko ajan ja siksi jouduin sen laittamaan pienemmälle. Ja myönnänhän minä, että mulla menee näissä marketeissa muutenkin niin paljon ohi, kun siellä on vain yksi kanava käytössä ja kaikki asiat tulee sille yhdelle kanavalle. Kälätystä on siis koko ajan enkä pysty huonon kuuloni takia seuraamaan koko aikaa sitä keskustelua. Valitettavasti. Tein siis tämän myymälän osalta päätöksen etten ota enää vuoroja sieltä, vaikka olenkin heidän poolissaan. En halua tieten tahtoen aiheuttaa ärsytystä työyhteisössä, joka muuten toimii oikeasti todella mahtavasti ja saumattomasti hyvällä yhteis...

Kuka on jouluihminen? En minä ainakaan. Lasten ollessa pieniä ja asuessa kotona tuli hössötettyä se pakollinen, mutta ei juurikaan ylimääräistä. Nyt melkein väsyttää jo valmiiksi ajatus alkavasta jouluhössötyksestä. Se järjetön siivoaminen ja neulasia varisevan kuusen sisälle roudaaminen ja koristelu. Meillä on aina aito kuusi, tekokuusta en huolisi, vaikka en aidostakaan innostu. En jaksaisi koristella sitä, kun sen joutuu tekemään yksin. Nuoriso ei halua enää koristella. Olisihan se ehkä liikaa vaadittu, että tulevat omista kodeistaan meille koristelemaan kuusen. Entäs sitten se kuusen riisuminen ja koristeiden järjestäminen takaisin laatikkoihinsa, uuuh, kuka jaksaa. Mun on pakko jaksaa. No, ehkä se joulumieli sitten taas vähän lähempänä tulee. Sitä voisi alkaa herättelemään kynttilöiden polttamisella ja glögin maistelulla. Hiljainen aika työrintamalla on selvästi ohi. Ristiriitainen olo mulla silti on tämän työn suhteen. Ensinnäkin olen nyt tämän kolmen kuukauden aikana huomannut ...