Aktivointia odotellessa

Eilen illalla tultiin mökiltä kotiin. Pyykkiä riittää ja nurtsi pitää vielä leikata viimeistään keskiviikkona. Rosannalla on laulutuntikin silloin. Paljon muitakin asioita on hoidettava, haettava mm. teatteriliput. Pyysin mun vanhempia huomenna meille saunomaan, kun ei olla nähty taas aikoihin. No, äiti laittoi tekstarin ja kysyi mitäs kuuluu, se on sen hienovarainen tapa vihjata, että ois kiva nähdä :)

Juhannuksena meille tuli mökille vieraita Amerikasta New Yorkista ja Italiasta Milanosta. Ropsun serkku Nina italialaisen ystävänsä Paolon kanssa halusi viettää suomalaisen juhannuksen suomalaisissa maisemissa. Ainoa harmi tässä oli, että Ninan lento oli niin monta tuntia myöhässä, että olivat vasta yöllä mökillä :( Kylätoimikunnan juhannuskarkelot ketjun- ja lantinheittokisoineen sekä arpajaisineen ja upeine kokkoineen Längelmäen kirkolla oli jo ohi. No, onneksi oli lauantai ja osa sunnuntaita vielä kuitenkin aikaa. Ihana oli nähdä Ninaa ja Paolokin teki muhun vaikutuksen sopeutumiskyvyllään. Englantiahan Paolon kanssa puhuttiin - mä kyllä vähän ujostelin, kun enkun taitoni ei ole niin sujuva, kun ei sitä ole aikoihin tarvinut käyttää. Onneksi Nina kuitenkin tulkkas koko ajan :) Toivottavasti Nina ja Paolo tulevat vielä uudelleen!

Ropsu, Rosanna ja Rasmus tuli mökiltä jo perjantaina. Ropsu lähti koulukavereiden kanssa päättäjäisiin/valmistujaisiin :) Rosannalla oli lauantaille sovittua menoa kavereiden kanssa ja Rasmus taas halusi päästä muuten vaan kavereiden kans chillaileen. Mä ja Ramona jäätiin Simon ja Röllin kans mökille, no olihan mummu ja pappakin, Carita tuli perjantaina Halin ja Hellin kans. Sää on ollut aivan mahtava mökkeilyä ajatellen. Saatiin suurin osa matoistakin pestyä, lisäksi siivosin ja pesin ja puunasin lanssinkin sisäpuolelta kauttaaltaan. Elmon karvoja jäi mattoihin ja auton penkkeihin vieläkin... mattoja pestessä tuli sit tiristettyä muutama kyynelkin.

Huomenna se sit on, CP810:n aktivointi. Vähänkö jännittää! Cisäpiirissä oon lukenut niin hienoja kokemuksia Femmasta, mutta oma suhtautumiseni on kuitenkin melko varauksellinen. Olihan 3G:stäkin odotuksia, jotka ei sitten ihan silleen täyttynytkään. Toki olen tämän 3 viikon ajan pelkällä 3G:llä pärjännyt uskomattoman hyvin, ikinä en pois antais sitä. En oikeastaan ensimmäisten parin leikkauksen jälkeisten päivän jälkeen edes huomannut ettei mulla ole kojetta enää.

Kuinkahan paljon sitä tavaraa oikeen tulee prosessorin liitteenä. Mahtuuko minkäkokoiseen käsilaukkuun tai jaksanko kantaa repussa vai pitäiskö ottaa trolleri jota vois vetää perässä :D Haluan kyllä sit niitä väri-/kuviokuoria, siis aivan mahtavaa saada kerrankin vähän näköäkin prosessoriin. 3G:n mukana tuli myös vaihdettavia paristokotelon kuoria, mut ei nekään nyt niin hienoja ole, kyl ne tuunausta kaipaa. Ja se 3G:n audiojohto pitää muistaa pyytää. Mietityttää se kaukosäädin mikä tulee femman mukana, että kuinka tärkeä kapistus siitä tulee. En jaksaisi aina käsilaukkua kuljettaa mukana ja olenkin pohtinut millainen tapa olisi järkevin kaukosäätimen mukana raahaamiseen. Raahaamiseen - ihan kuin se painaisi mahdottomia, vaikka kysymys on kännykän kokoisesta säätimestä. Yksi vaihtoehto olisi kännykkäpussi, jota voisi pitää joko vyölenkissä tai kaulassa, samassa pussissa kulkisi kätevästi kännykkäkin. Gollallahan on hirveästi erilaisia pusseja. Mutta tuleeko pussin kantamisesta niska kipeäksi, jos sitä kaulassa kantaa? Housujen vyölenkissä olis ehkä kevyin, mut entä jos ei ole housuja? Tai siis on tietysti housut, mutta ei sellaisia jossa olisi vyölenkki tai jos on hame jossa ei ole vyölenkkiä... hmm. Äh, ehkäpä se kaukosäädin sitten ajan kanssa löytää paikkansa.

Kummasti sitä on unohtanut kaikenlaista edellisestä leikkauksesta (tai se kaamee pöllyhän mulla on hyvässä muistissa). En muista ollenkaan tämmöisiä tuntoja päänahassa mitä nyt. Mun päänahka on edelleen kummallisen tuntuinen leikatulta puolelta. Ihan kuin se olis tunnoton, mutta silti arka. Ei kärsi raapia tai painella, vaan se helpottaa kun repii hiuksia :D Siis nyppii... en osaa selittää. Saunassa varsinkin alkaa kutiseen ihan kauheasti, eikä se ole edes mitään ihan tavallista kutinaa vaan kummallista kihelmöintiä ja silloin tulee ihan vallan pakottava tunne repiä tai nykiä hiuksista. Ärsyttävä tunne!

Nukkumaan pystyin melkein heti jo leikatullakin puolella. Juoksulenkille uskaltauduin vasta viime torstaina, jolloin leikkauksesta oli kolme viikkoa. Nurmikon ajoin viikko sitten tiistai-iltana (Ropsu ei antanut aikaisemmin leikata, ettei implantti hyppää pois montusta, heh).

Ropsun siskon, Caritan sulhanen Mika on päässyt tänään pois sairaalasta. Näin kuvan Mikan jalasta, hyi kamala, ku se oli hirveen näkönen! Yäk yäk yäk. No, kiva kuitenkin, että toipuminen kolarista lähti hyvin alkuun, oli Mikalla kyllä enkeleitä mukana! Jos jaksavat, niin tulevat lauantaina mökille. Minä, lapset ja koirat lähdetään jo aikaisemmin. Ropsu ei tule, se on töissä ja lähtee sit loppuviikoksi Västeråsiin, jenkkiautokokoontumiseen. Se on ihan perinne, käyvät pojat porukalla siellä mm. Ropsun autolla.

Kun silloin pari viikkoa sitten reenasin Simon ja Kaapon kanssa esineruutua, ei siitä mitään tullut. Simo katseli ihan hölmönä 'miksi mun pitää mennä tonne, miks mun pitää koskee tota ällöttävää kinnasta, miks sä riehut sen lompakon kans tollai, rauhottuisit nyt'. Sit se istui mun edessä ja tapitti mua. Hohhoijaa, siinä mulla harrastuskoira :D Kaapo oli vielä hoopompi, olin kuvitellut, ett sillä menis nopeestikin jakeluun, kun se tykkää noutaa lelujakin, mutta nyt se ei edes innostunut. Se vaan haisteli mustikanvarpuja ja kävi toisten luona kerjäämässä nameja. Juuei, pitäs varmaan hankkia joku älykkäämpi tai miellyttämishaluisempi rotu? Saksanpaimenesta ois kokemusta... no, eiköhän me kuitenkin pärjätä kolmella koiralla ;)

Otin Simeonin kanssa vähän tokoliikkeitä mökillä. Kyllä ne on unohtunut. Jouduttiin alottaan ihan alusta... argh! Mä yritin sit opettaa Simolle lelupalkkausta, leikittiin narupallolla ja dameilla yms, mutta tuopa vaan väisteli niitä mulkoillen mua tyyliin 'voisitko ystävällisesti lopettaa sen riehumisen'. Huoh, se on ihan blondi, blondimpi ku mää.

Mihinkähän mä laitoin mun Sumoni? Tarvii alkaa etsiin sitä ja laittaa jonkinsorttinen laukku valmiiksi huomista varten. Klo 12 mun aika vasta on, mut jos aion autolla mennä niin pakko olla paikalla ainakin puol tuntia tai kolme varttia aikaisemmin kun parkkipaikan etsimiseen/jonottamiseen menee julmetusti aikaa. Vai meniskö bussilla... näitä paunulaisia vaan ei mene kuin kerran pvässä, aamulla 8:ksi Taysin ohi joten pitäis mennä kaupungin kautta. Juu ei kiitos, menen mieluummin omalla autolla. (Saankohan mä nukuttua ollenkaan :) )