Too fast to live, too young to die

Elmo in memoriam 1.3.2008-4.6.2010

Yli kuukausi siitä kun viimeksi kirjoitin. Mielessä on käynyt, mutta aikapula estänyt.

Paljon on tapahtunut. Viimeisin 'suuri' tapahtuma on Elmon saattaminen sateenkaarisillalle. Viime viikko oli rankka, niin rankka, että muhun sattui niin lujaa, että olisin halunnut huutaa ja perjantaina tuntui, että kuolen. Tässä sitä silti vielä ollaan... sykkyrä mahassa ei ole kuitenkaan vielä kadonnut.

Elmolla oli osteosarkooma, luusyöpä. Ensimmäiset oireet (joita en tiennyt vielä luusyövän oireiksi) näkyi äitienpäiväviikonloppuna. Elmo kevensi paikalla seistessä vasenta takajalkaa. Se meni kuitenkin ohi, välillä tuli esim. ruokakupin äärellä syödessä esiin siten, että Elmo piti ylhäällä jalkaa, ei varannut painoa sille ollenkaan. No, perjantaina 30.5. Elmo lakkasi kävelemästä neljällä jalalla. Olin jo ed. viikolla varannut Elmolle ajan lääkäriin juurikin tuon jalan vuoksi, halusin että se kuvataan ja tutkitaan tarkkaan, kun tiesin ettei se kyse voinut olla enää pelkästä venähdyksestä. Koko viikonlopun ja lopun aikaa Elmo liikkui kolmella jalalla.

Maanantaina menimme lääkäriin, sanoin jo ovella että mulla on huono fiilis siitä. Sanoin myös ääneen mitä pelkäsin; osteosarkoomaa. En ole ennen nähnyt oireita enkä yleensäkään näkyykö se ulospäin tai muuta. Silti aavistin... Elmo rauhoitettiin, kuvattiin, kuva ilmestyi näyttöruudulle ja kun näin kuvan, niin selvähän se oli. Luun ympärille oli muodostunut ylimääräistä 'massaa', näytti kurjalta :( Olisin halunnut nukuttaa Elmon jo siihen, mutta pitäähän lasten saada jättää hyvästit. Rosanna oli Orivedellä kirjoittajalukiossa ja tuli kotiin keskiviikkona. Sovimme eutanasian perjantaiksi.

Tällä viikolla pitäisi Vernasta tulla tieto milloin uurnan saa noutaa. Uurna pannaan Herkuleksen uurnan viereen.