Löysää töissä ja melkein housuissakin

On ollut nämä maanantai ja tiistai päivät töissä melko hiljaisia. Voisin todeta jopa löysiä. Otsikon viittaama löysä housuissa taas viittaa jännitykseen mitä koen tällä hetkellä lähes paniikkiin asti. En vaan näytä sitä kollegoille, esitän ulospäin hyvinkin lunkkia. (Tiuhassa vessassakäynti voi kylläkin paljastaa jotain...)

Jännitystä paniikkiin asti - no ehkä vähän liioittelen - johtuu taas siitä, että tänään on tulossa Kangasalan Sanomien toimittaja meille kylään. No ei sentään meidän takia vaan Emännän takia. Emäntä on meidän Hönö, viralliselta nimeltään Bandit. Bandit on kultaposkiamatsoni, papukaija. Toimittaja Niina Kinnunen otti eräänä päivänä yhteyttä, kun tekee nähtävästi juttuja eri lemmikkieläimistä. En nyt ihan varma ole teemasta, mutta niin olettaisin. Ei mua muuten jännittäis, mutta toivon totisesti, että Emäntä osaa olla linnuiksi eikä ala karjumaan ja leijumaan, levitteleen siipiä ja pyrstöö ja paukuttaan häkin pinnoja. Sellaista taipumusta sillä nääs on. Eikä mua oikeestaan jännitä Hönön käytöksenkään takia, koska en voi siihen juurikaan vaikuttaa, mutta olen itse aika jännittävä tapaus. Saatan alkaa änkyttää ja päästää jännittäessäni kummallisia kommentteja suustani ja toivon, etten sano mitään posketonta, varsinkaan väärää faktaa lintuharrastuksesta. No, pyydän joka tapauksessa jutun luettavakseni ja hyväksyttäväkseni ennen julkaisua. Onneksi mulla on tota kirjallistakin aineistoo mitä voin näyttää toimittajalle.

Hönö kotiutui meille lokakuun puolivälin tienoilla n. 4,5 kk ikäisenä. Kävimme hakemassa Hönön Jonnelta, mukana reissussa oli siis minä, Rasmus ja Ansu. Kotimatka olikin melkoinen, lintu piti melkosta kälätystä ja pulputusta ja söi koko matkan! Kotiväki oli sillä aikaa laittanut pellavakuivikkeen häkin pohjalle, lampun kiinni häkkiin, asentanut pimennysverhot kiskoineen häkin ympärille ja ripustanut playringin yläkerran olkkarin kattoon. Olimme sisustaneet häkkiin orret ja lelut jo edellispäivänä valmiiksi Ansun avustuksella.

Tässä Hönö on ollut vasta muutaman päivän meillä. Yhtään ei pelottanut vaikka olin ihan lähellä.

Hönö on saanut jo suihkutteluakin runsain miton. Juttelin Jonnen kanssa puhelimessa tuosta suihkuttelusta ja totesin, että Hönö taitaa tykätä tosi lämpimästä vedestä, kun tuntuisi siltä että jos vesi on haaleaa tai viileämpää, niin lähtee ikäänkuin karkuun. Jonnen totesi sen olevan kummallista, koska Jonnella ollessaan poikaset (ja muutkin) suihkuteltiin aina viileällä vedellä. Olin vähän ymmällä, mutta päätin sitten jatkaa suihkuttelua viileällä vedellä.

Lisää kuulumisia jossain vaiheessa, kun ehtii :)