Lisää karvakorvia

Meille on tullut uusi koira. Tai oikeastaan Ramonalle. Pitkäkarvainen venäjäntoyterrierityttö nimeltään Giga. Giga on varastanut kaikkien sydämet riiviömäisellä olemuksellaan.  T E R R I E R I  sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyvin suurella egolla varustettu. Ei aina tajua pientä kokoaan. Gigan mielestä poikien kupeissa on aina parempaa ruokaa kuin omassa eikä siksi malttaisi omaa ruokaansa syödä lainkaan. Toki, kun ei muutakaan ole tarjolla niin syö kyllä.

Giga on syntynyt 10.11.2011 Jäniksenlinnassa Gapabo's kenneliin http://www.gapabos.net/ jossa kasvatetaan amerikanakitoja, pomeranioita ja venäjäntoyterrierejä. Toitsuja verraten vähemmän kuin muita. Gigalla on alapurenta ja se myytiin meille kotikoiraksi. Sovimme, että jos alapurenta muuttuukiin priimaksi, niin kasvattajalla on jalostusoikeus yhteen pentueeseen. Gigan piti alunperin lähteä Australiaan, mutta alapurennan takia tosiaankin jäi Suomeen ja muutti meille kotikoiraksi.

Giga painoi 15-viikkoisena tehoste- ja rabiesrokotusta hakiessamme huikeat 940 g. Sainiolla ei ollutkaan ennen ollut toitsua asiakkaana. Totesi, että tämä ei kovin isoksi kasvakaan :)

Vietin viime viikolla talvilomaa. Nuorison hiihtolomaviikolla siis. Nuoriso lähti lauantaina mummun ja papan kanssa mökille mukanaan Kaapo ja Giga, minä ja Ropsu jäätiin kotiin Röllin, Simon ja Hönön kanssa. Minä tarkistelin Kaijulien kirjanpitoa ja Ropsu kävi töissä. Ramona ja Rasmus tuli keskiviikkona kotiin Henryn kyydillä. Jenni-siskonikin tuli eskarilaisen tyttärensä Camillan kanssa meille kyläilemään ja viihtyivätkin melko myöhään, mitenkähän Jenni mahtoi jaksaa aamulla taas herätä töihin. Perjantaina kävin Mimmillä kahvilla, tapasin heidän Manu-mäykkynsäkin ekaa kertaa. Ylisuloinen söpistys. Mitään tähdellistä en sitten saanutkaan aikaiseksi, no annan sen itselleni anteeksi, aina ei tarvitsekaan saada (kai?)

Laitanpa tähän pari kuvaa Rasmuksesta ja Hönttisestä, meidän Emännästä.

Hönö tykkää räplätä Rasmuksen korvista. Joskus räplääminen äityy niin sinnikkääksi, että tipu pitää ohjata kokonaan pois olkapäältä. Alemmassa kuvassa Hönttinen testaa yläkerran sohvaa. Hyvältä taisi tuntua.

Hönön kanssa pitäisi alkaa opetella matkahäkkiin totuttelua. Siis matkahäkkiin menemistä. Tarvitsisi ensin saada matkahäkki nostettua ylemmäs. Meillä ei ole yläkerrassa pöytää, jolle häkin voisi nostaa... Tässä kuva matkahäkistä:
Ja joo, häkki on oikeasti koiran näyttelyhäkki. Simon ja Kaapon vanha sellainen. Soveltuu tosi hyvin matkahäkiksi. Olen laittanut sinne kyllä nyt pari ortta ja pari ruokakuppia.

Näin viime yönä kummallisia unia. Yksi uni oli sellainen, että Hönö ei enää lentänyt vaan käveli pitkin lattioita. Siinä unessa olimme myös ottaneet Hönölle kaverin; naurukyyhkyn! En ymmärrä kyllä mistä sellanen mun uneen tuli. No, olenhan mä miettinyt sitä onko Hönö liian paljon yksin (ei se oikeasti ihan kauheasti yksin ole), kun se on muutaman tunnin päivässä yksin. Mutta että siis naurukyyhky... hohhoijaa.

No, jossain vaiheessa lisää juttua, yritän päivittää tätä vähän useammin.

Kommentit