Tekstit

Hektinen elämä

Mun elämässä tapahtuu liian paljon. En ehdi elää elämääni kunnolla. Tai kai mä ehdin ja sit väsyn. Totesin hiljattain kylläkin, että luultavasti tylsistyisin kuoliaaksi, jos ei mulla olis elukoita ja tota kuopusta, Rasmusta. Se pitää paikkansa. Vaikka mun elämä on hektistä, niin tykkään siitä. Rosanna kirjoitti ylioppilaaksi Oriveden opiston kirjoittajalukiosta ja juhlat pidettiin hyvällä menestyksellä. Sit likka kävi pääsykokeissa Espoossa Kelloseppäkoulussa (1. vaihtoehto haussa), Toholammilla artesaaniopistossa (2. vaihtoehto hopeaseppäkoulutus) sekä Ikaalisten taide- ja käsiteollisessa (3. vaihtoehto restaurointi joko huonekalu- tai rakennusrestaurointi). Pääsi sitten Kelloseppäkouluun, vähänkö äiti meinas pakahtua ylpeydestä. Tää vuosi on ollu aika rankka kaikkineen. Nyt näyttäis kuitenkin näkyvän valoa tunnelin päässä: Ropsu sai työpaikan! Revin luultavasti siitä iloa vielä pitkän aikaa. Ympyrä sulkeutuu, siitä tulee jälleen painaja. :) Työ on 3-vuorotyötä, mutta eiköhän si...

Lisää karvakorvia

Kuva
Meille on tullut uusi koira. Tai oikeastaan Ramonalle. Pitkäkarvainen venäjäntoyterrierityttö nimeltään Giga. Giga on varastanut kaikkien sydämet riiviömäisellä olemuksellaan.  T E R R I E R I  sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyvin suurella egolla varustettu. Ei aina tajua pientä kokoaan. Gigan mielestä poikien kupeissa on aina parempaa ruokaa kuin omassa eikä siksi malttaisi omaa ruokaansa syödä lainkaan. Toki, kun ei muutakaan ole tarjolla niin syö kyllä. Giga on syntynyt 10.11.2011 Jäniksenlinnassa Gapabo's kenneliin  http://www.gapabos.net/ jossa kasvatetaan amerikanakitoja, pomeranioita ja venäjäntoyterrierejä. Toitsuja verraten vähemmän kuin muita. Gigalla on alapurenta ja se myytiin meille kotikoiraksi. Sovimme, että jos alapurenta muuttuukiin priimaksi, niin kasvattajalla on jalostusoikeus yhteen pentueeseen. Gigan piti alunperin lähteä Australiaan, mutta alapurennan takia tosiaankin jäi Suomeen ja muutti meille kotikoiraksi. Giga painoi 15-viikkoisena teh...

Esikoinen täyttää huomenna 19 vuotta!

Ja sillä on sit ollu vuoden ajokortti ja auto. Auto on vieläkin ehjä, katollaan se ei ole käynyt, mutta ojassa on, talvella kun oli paljon lunta ;) Me ollaan huomenna siis menossa Rosannan luo viettämään sen synttäreitä kinuskikakku ja Mariannemuffinssit muassamme. Viedään samalla lisää kaakaoo ja maitoo sekä sipsiä sille. Lapsukainen on siis töissä, hoitamassa koiria ja kissaa, jo toista viikkoa. Tilasin Zooplussasta Hönölle lisää siemeniä, mineraaliorsia, ruokakuppeja sekä terraarioturvetta esim. herneenversojen kasvatukseen. Niin, ja lisäksi tilasin mahdollisesti joskus tulevalle tanskandoggivauvalle leluja, uuden röhkivän pinkin lateksipossun (kun Kaapo himoitsi edellistä pinkkiä lateksipossua, niin annoin sen sille) ja lateksisen vinkuvan pitkän poliisikoiran sekä sellasen pienen vauvalelun. Kaapokin sai uuden lateksipossun, tällä kertaa harmaan, kun se vanha on jo ihan riekaleiksi leikitty. Nyt Kaapo kuitenkin kyttää pahvilaatikkoa, missä on ne muut lelut, mm. se pinkki lateksi...

Vuoden ensimmäinen päivä

mennyt tähän asti ihan löffäillen. Läppäri sylissä sohvalla. Telkkari auki, kahvikuppi vieressä. En jaksa ryhdistäytyä :) Annan itselleni anteeksi. Yllätyin eilen; meidän Simpsonista on tullut paukkuarka! Tähän asti ei ole kukaan koiristamme ollut moksisaan ilotulituksista, mutta eilen Simo itki ja uikutti ja juoksi ovelle. Harmitti oikeen, että otin sen ulos, mutta en voinut tietää... Sit mietin mitä vuoden aikana on tapahtunut sellasta, ett se ois pelästynyt niin että paukkuherkkyys on lauennut. Eipä tullut mieleen mitään sellasta. No, mä tulin Simon kanssa sisälle, Kaapokin joutui sisälle sen takia, kun yritti napata kiinni palavista sytytyslangoista. Tuli ihan meidän Herkules-vainaa mieleen kun se juoksi jopa rakettien perässä! Tämä joulu ja uusi vuosi on herkistänyt yllättäen Elmon muisteluun. Luulen, että osittain siksi kun tämä on pitkästä aikaa ensimmäinen joulu ja uusivuosi kun meillä ei ole ollut doggia. kun viime vuonna meillä oli Pluto ja tänä vuonna ei ollut doggia oll...

Joulun jälkeen...

uutta vuotta odotellessa. Mulla on tässä kauan odotettu syysloma meneillään. Aatonaattona alotin ja 2.1. menen takaisin töihin, IHANAA kerrassaan! Nuoriso on ollut kotona koko loman ja olen saanut nauttia heidän seurastaan joka päivä. Ollaan vietetty tosi paljon aikaa koko perhe yhdessä - ihanaa. Tämmöisestä mä tykkään! Kummasti sitä on riippuvainen sähköstä. Eilisestä sen huomas, oli aika hurjaa/kurjaa, melkein koko päivä sähköttä. Koko Suomessa oli sähkökatkoksia, joillakin alueilla katkot jatkuu vieläkin. Meillä räpsyi vielä koko illankin, mutta ei mennyt kokonaan. Joo, aamulla tosiaan meinasi mennä jo hermot, kun ei saanut aamukahvejakaan keitettyä. Maattiin sitten puoleenpäivään ja luin otsalampun valossa Teräsleijonaa, jonka sain joululahjaksi. Käytiin mummulassa syömässä ja kateltiin vähän aikaa siellä telkkaria kunnes Ropsulle tuli Vattenfallilta viesti sähköjen palautumisesta... no niin aamullakin tuli, ja silti ne katkes uudestaan. Olin vähän huolissani jääkaapissa olevis...
Kuva
16.12.2011 Tulipa podettua kunnon migreenikohtauskin pitkästä aikaa. Koko maanantain se kesti, tiistai oli jo parempi, mut keskiviikkona tuliki jumalaton väsymys joka jatkui torstaina. No, toivonpa totisesti että tämä riitti pitkäksi aikaa. CI-kerhon pikkujoulukin jäi väliin, se mua harmitti. Joulu on siis tulossa. Ei kyllä uskoisi kun katsoo ulos. Pimeää, märkää, synkkää, mustaa... ei lunta eikä pakkasta. Ei sitä lunta tarvitse polviin asti olla eikä pakkasta montaa kymmentä, mutta haloo ei tää nyt mikään talvi oo. Lunta vois olla parikytä senttiä ja pakkasta max -10 astetta, ehkä viisikin riittää. Joo, viisikin riittää ainakin lauantaisin, kun käyn ratsastamassa :) Niin, Simokin on nyt myös EE MVA. http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN39290%2F07&R=183.3 siinä se seisoo :) On se kyllä kerrassaan niin hieno koira, luonnekin on ihan täys sata! Sen kanssa on niin helppoo reissata ja mennä mihin tahansa. Simo on kaikkien kaveri, se rakastaa kaikkia ja kuvit...

Löysää töissä ja melkein housuissakin

Kuva
On ollut nämä maanantai ja tiistai päivät töissä melko hiljaisia. Voisin todeta jopa löysiä. Otsikon viittaama löysä housuissa taas viittaa jännitykseen mitä koen tällä hetkellä lähes paniikkiin asti. En vaan näytä sitä kollegoille, esitän ulospäin hyvinkin lunkkia. (Tiuhassa vessassakäynti voi kylläkin paljastaa jotain...) Jännitystä paniikkiin asti - no ehkä vähän liioittelen - johtuu taas siitä, että tänään on tulossa Kangasalan Sanomien toimittaja meille kylään. No ei sentään meidän takia vaan Emännän takia. Emäntä on meidän Hönö, viralliselta nimeltään Bandit. Bandit on kultaposkiamatsoni, papukaija. Toimittaja Niina Kinnunen otti eräänä päivänä yhteyttä, kun tekee nähtävästi juttuja eri lemmikkieläimistä. En nyt ihan varma ole teemasta, mutta niin olettaisin. Ei mua muuten jännittäis, mutta toivon totisesti, että Emäntä osaa olla linnuiksi eikä ala karjumaan ja leijumaan, levitteleen siipiä ja pyrstöö ja paukuttaan häkin pinnoja. Sellaista taipumusta sillä nääs on. Eikä mua oik...